Hollolan maastotriathlon takana

116 kisaajaa starttasi eilen VI Hollolan maastotriathlonille. Sää suosi sekä kilpailijoita että järjestäjiä ja saimme nauttia lämpimästä ja aurinkoisesta kesäillasta. Järjestäjän näkökulmasta katsottuna kaikki sujui hienosti. Hollolan maastotriathlonin reittiä on sanottu Suomen kauneimmaksi triathlonreitiksi ja kun katselee kameraan tarttuneita kisakuvia, voi kyllä yhtyä näihin kilpailijoiden sanoihin. Mikäpä on järjestäessä tällaista hyväntuulista tapahtumaa näissä maisemissa!

116 osallistujaa on mukava määrä arki-illan tapahtumalle. Toki samalla järjestelyvaivalla mukaan mahtuisi tuplasti enemmän innokkaita triathlonisteja. Alkukesän viileät vedet luonnollisesti karkottavat monta kuntoilijaa, kun lämpömittari ei vielä vedessä kohoa niin korkealle että edes lyhyen matkan 300 metriä olisi mukava uida ilman märkäpukua. Milloinkahan meitä suosisi aikainen ja lämmin alkukesä?

Ensi vuoden tapahtuman osalta kaikki on vielä avoinna. Oikea Reitti Oy että Hollolan Urheilijat tekevät jo nyt työtä 16.-17.6.2018 Hollolassa kisattavan Lahti-Hollola Jukolan järjestämiseksi. Suuren tapahtuman järjestelyt vähintäänkin siirtävät Hollolan maastotriathlonin ajankohtaa myöhäisempään kesään. Katsotaan millaisiin lopputuloksiin pääsemme syksyn aikana käytävissä keskusteluissa. Toivottavasti tapaamme ensi kesänä monta triathlonin harrastajaa Jukolan viestissä!

Lopuksi vielä lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, tapahtuman järjestelyissä mukana olleille, osallistujille ja yleisölle. Tehtiin jälleen kerran yhdessä mukava triathlonilta!

Terhi

Tykkää ja jaa:

Luontoon.fi

Äänet, tuoksut, hiljaisuus, kohtaamiset, muodot, tunnelmat, maut, kaikki luonnon monimuotoisuuden ihanuudet ovat koettavissa monella tapaa. Rauhalliset kävely- tai juoksulenkit pienillä poluilla kauniissa maisemassa, maastopyöräily poluilla ja hiekkateillä, suunnistus rastilta rastille , vaeltaminen jylhissä maisemissa, soutelu kotoisalla mökkijärvellä, melonta mutkittelevalla joella tai purjehtiminen aavalla merellä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Niin paljon löytyy mainioita tapoja tutustua monimuotoiseen luontoomme.
Itse hurahdin kertaheitolla ystäväni ansiosta uuteen lajiin. Swimrun tai kuten kotoisasti voitaisiin todeta –  uintijuoksu tuo luonnon suoraan syliin. Kun molskauttaa uuteen lampeen, ui hetken ja pysähtyy sitten vedestä käsin ihailemaan maisemia ja auringonvaloa puiden takaa, ei voi kuin huokaista, miten kaunis kesäinen luonto on. Juoksennellessa pieniä rantapolkuja kohti uutta uintiosuutta, saattaa matkalla kohdata vaikka jänöjussin tai jopa majavan niin kuin meille viime viikolla kävi.
Kiire unohtuu, sillä veteen mennään rauhallisesti ja turvallisesti rantaa tunnustellen. Samoin tehdään vedestä uuteen rantaan noustessa. Swimrun-reissuun on hyvä lähteä kaverin kanssa, sillä vesillä ja maastossa liikkuessa ei voi koskaan tietää mitä sattuu ja silloin on hyvä olla apua lähellä. On myös hyvä tehdä etukäteen suunnitelma, miten aikoo edetä. Kuinka paljon jaksaa ja haluaa juosta sekä uida.
Enpä olisi uskonut, että Evon luonto avautuu minulle näin uudella tapaa, kun juostiin järveltä toiselle ja välillä virkistäydyttiin uimalla.  Suomi on täydellinen paikka tällaiselle lajille. Pieniä saaria on siellä täällä. Niemenkärjet ja lahdenpoukamat ovat osa kansallista järvimaisemaamme. Pienellä vilkaisulla Ydin-Hämeen alueen karttoihin, löytyy monta mainiota reittiä, jotka kiertämällä tulee koettua lähialueen luonto aivan uudesta näkövinkkelistä.

Molskis ja loiskis!
Mikko

Tykkää ja jaa: